Ihmisoikeusraportti

Suomen ihmisoikeuspolitiikassa vaiherikas loppuvuosi

Erik Lundberg johtaa ulkoasiainministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikköä. Kuva: IR.

Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa koordinoivan ulkoasiainministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikköön nimitettiin uusi päällikkö tänä syksynä, samoihin aikoihin uuden hallituskauden aloituksen kanssa. Tänä syksynä yksikköä työllistää YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraava Suomea koskeva yleinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR).

Ihmisoikeuspolitiikan yksikkö johtaa Suomen kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa valtionhallinnossa. Erityisesti yksikön tehtävät liittyvät kaikkeen ihmisoikeuspolitiikkaan ja ihmisoikeuksien valtavirtaistamiseen Suomen ulkopolitiikassa. Ihmisoikeuspolitiikan yksikkö toimii myös asiantuntijayksikkönä, jonka tehtävänä on tukea muita viranomaistahoja ihmisoikeuskysymyksissä.  Yksikön uusi johtaja Erik Lundberg siirtyi tehtävään syyskuussa 2011 Suomen YK-edustustosta New Yorkista.

Tänä syksynä ihmisoikeuspolitiikan yksikkö tulee työskentelemään tiiviisti YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraavan yleisen määräaikaistarkastelun (UPR) parissa. Kyseessä on raportointijärjestelmä, jonka avulla kaikkien YK:n jäsenmaiden ihmisoikeustilannetta tarkastellaan neljän vuoden välein. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto laatii raportin kunkin maan ihmisoikeustilanteesta keräten tietoa useista eri lähteistä. Tarkasteltavana oleva maa laatii myös oman selvityksen ihmisoikeustilanteestaan. Näkemystenvaihdon jälkeen neuvostossa laaditaan raportti, joka sisältää päätelmiä maan ihmisoikeustilanteesta sekä suosituksia tilan kohentamiseksi.

Suomen ihmisoikeustilanne tarkastettiin ensimmäisten maiden joukossa huhtikuussa 2008. Nyt ovat vuorossa ensimmäisen kierroksen viimeiset maat, jonka jälkeen alkaa toinen kierros. Suomen osalta seuraava tarkastelu ajoittuu toukokuulle 2012. ”Haluamme valmistella tarkastelun hyvin ja konsultoida sitä varten laajasti eri tahoja Suomessa. Tarkoituksena on katsoa, miten Suomen ihmisoikeustilanne on yleisesti kehittynyt ja miten Suomi on toteuttanut edellisessä UPR:ssä saatuja suosituksia,” Lundberg kertoo. Tämä raskas prosessi, johon kuuluvat konsultaatiot, raportin laatiminen, tiedottaminen ja tuloksista keskusteleminen, käynnistyy syksyllä 2011.

  • Erik Lundberg

  • Erik Lundbergin ura ihmisoikeuksien parissa alkoi Åbo Akademissa 1980-luvulla, hänen työskennellessään tutkijana erityisesti EU:n ihmisoikeus- ja perusoikeuskysymysten parissa. Tämän jälkeen Lundberg oli jonkin aikaa toimittajana Yleisradiossa. Vuonna 1995 Lundberg siirtyi ulkoasiainministeriöön.
  • Useat Lundbergin tehtävät ministeriössä ovat vuosien varrella liittyneet ihmisoikeuksiin. Oikeudellisen osaston ihmisoikeus- ja konsuliasioiden yksikössä työskennellessään Lundberg osallistui muun muassa vuonna 1995 neljänteen naisten maailmankonferenssiin Pekingissä.
  • Ensimmäisille ulkomaankomennuksille Lundberg lähti Syyriaan ja Kanadaan. Sen jälkeen hän palasi ministeriön poliittiselle osastolle, jossa hän työskenteli muun muassa asevientiin liittyvien kysymysten parissa. Myöhemmin Lundberg toimi Suomen edustuston pysyvän edustajan sijaisena Strasbourgissa, jossa käsiteltiin useita ihmisoikeuskysymyksiä, erityisesti esimerkiksi romanikysymyksiä ja ihmisoikeustuomioistuimen uudistusta.
  • Suomen YK-edustuston ECOSOC-sektorin johdossa Lundberg toimi neljä vuotta. ECOSOC-sektorin agendalla ovat paitsi ihmisoikeudet, sosiaalinen kehitys ja tasa-arvokysymykset, myös humanitaariset ja kehityskysymykset. Uudessa tehtävässään ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkönä Lundberg aloitti syyskuussa 2011.

Suomen ihmisoikeuspolitiikassa on muutoinkin käynnissä vaiherikas syksy. ”Olemme monella tavalla uudessa vaiheessa. On erittäin myönteistä voida olla yksikön toiminnan kautta mukana muodostamassa uuden hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa,” Lundberg kertoo. Erityisesti uuden hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomioja ja kehitysministeri Heidi Hautala ovat molemmat tunnettuja omasta vahvasta ihmisoikeustuntemuksestaan ja näkemyksistään.  ”Hallitus on hyvin kiinnostunut ihmisoikeuskysymyksistä. Tämä on miellyttävä tekijä, joka tekee uudessa tehtävässä aloittamisen vieläkin kiinnostavammaksi,” Lundberg jatkaa.

Nykyinen hallitusohjelma edellyttää Suomea myös laatimaan ensimmäisen kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman. Toimintaohjelmassa linjataan Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteet ja kartoitetaan eri ihmisoikeustoimijoiden roolia. Ohjelma tulee sisältämään konkreettisia toimenpiteitä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi Suomessa.

On tärkeää, että uusi toimintaohjelma sisältää myös linkin kansallisen ja kansainvälisen toiminnan välillä. ”Emme voi uskottavasti toimia kansainvälisellä areenalla ellemme puutu kansallisiin ongelmiimme ja toisin päin. Ulkoministeriön rooli on tässä suhteessa keskeinen,” Lundberg sanoo. Ulkoasiainministeriön kautta saapuvat Suomeen esimerkiksi kansainväliset sopimusvelvoitteet ja suositukset sekä nuhteet Suomelle siitä, missä on pärjätty hyvin ja huonosti. ”Nämä tulee huomioida myös kansallista toimintaohjelmaa laadittaessa”, Lundberg lisää.

Ihmisoikeuspolitiikan yksikön uuden päällikön mukaan Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteet säilyvät kuitenkin jatkossa pitkälti ennallaan. Vuonna 2009 tehdyn ihmisoikeusselonteon osalta keskeiset teemat ovat keskeisiltä osiltaan samat myös uudessa hallitusohjelmassa. Kun nykyinen hallituskausi lähestyy loppuaan, tarkoituksena on tehdä uusi kokonaisvaltainen ihmisoikeuspoliittinen selonteko, jossa arvioidaan sekä edellisen selonteon toimeenpanoa, että uuden kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman tuloksia.

Janna Kyllästinen
Kirjoittaja on Ihmisoikeusraportin toimitussihteeri.