Ihmisoikeusraportti

Suojele – Kunnioita – Korjaa: YK:n ihmisoikeuksia ja liiketoimintaa koskevat periaatteet

YK:n päämaja New Yorkissa. Kuva: UN Photo/Andrea Brizzi.

YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2011 YK:n pääsihteerin ihmisoikeuksien ja monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten erityisedustajan laatimat periaatteet ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi kansainvälisessä liiketoiminnassa. Kyseessä ovat ensimmäiset YK:n piirissä laaditut laaja-alaiset kansainväliset suositukset yritysten ihmisoikeusvastuusta ja -vaikutuksista.

Yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan kansainvälisen ohjeistamisen juuret ulottuvat 1970-luvulle, josta lähtien liiketoimintaa säätelevien kansainvälisten aloitteiden ja standardien määrä on kasvanut nopeasti. Kansainväliseen poliittiseen keskusteluun yritystoiminnan vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiselle nousivat pysyvästi 1990-luvulla kun erityisesti öljy- ja kaivannaisaloilla sekä vaatetusteollisuudessa ilmenneet ihmisoikeusongelmat asettivat kansainväliset toimijat valtavien haasteiden eteen. Samalla suuryritysten taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen vaikutusvalta kasvoi merkittävästi. Kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoiden kasvu synnytti lainsäädännön ja politiikan tyhjiöitä yhtäältä taloudellisten toimintojen ulottuvuuden ja toisaalta poliittisten instituutioiden kapasiteetin välille.

  • Yritysten ihmisoikeusvastuun virstanpylväitä

  • • 1974 perustetaan YK:n monikansallisten yritysten keskus
    • 1976 OECD antaa ensimmäiset toimintaohjeet monikansallisille yrityksille
    • 1977 annetaan ILO:n julistus monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevista periaatteista
    • 2000 käynnistyy YK:n Global Compact, aloite, joka sisältää kymmenen yritysten yhteiskuntavastuun periaatetta
    • 2003 laaditaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva normiluonnos
    • 2005 YK:n pääsihteerin yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien erityisedustaja valitaan tehtäväänsä
    • 2006 hyväksytään YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI)
    • 2008 YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva viitekehys (Protect, Respect and Remedy Framework) hyväksytään ihmisoikeusneuvostossa
    • 2011 YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyy yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (Guiding Principles)
    • 2011 nimitetään YK:n ihmisoikeusneuvoston alainen monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten työryhmä

Vuosituhannen vaihteessa YK:n ihmisoikeusneuvostossa käytiin pitkiä neuvotteluita yritysten ihmisoikeusvastuun määrittelevien kansainvälisten normien aikaansaamiseksi . Lopulta neuvotteluiden ajauduttua umpikujaan yritysten ja kansalaisjärjestöjen ristiriitojen seurauksena, perustettiin vuonna 2005 YK:n pääsihteerin erityisedustajan mandaatti koskien ihmisoikeuksia ja monikansallisia yhtiöitä sekä liikeyrityksiä. YK:n silloinen pääsihteeri Kofi Annan nimitti tehtävään yhdysvaltalaisen kansainvälisten suhteiden asiantuntijan John Ruggien, jonka laatima yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva viitekehys ”Protect, Respect and Remedy” hyväksyttiin ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2008 ja sen toimeenpanoa koskevat ohjaavat periaatteet valmistuivat vuonna 2011. Viitekehys ja periaatteet eivät luo uusia velvoitteita kansainvälisen oikeuden saralla, vaan niissä tarkastellaan olemassa olevien normien merkitystä, pyrkien kokoamaan ne yhteen sekä tunnistamaan nykyisen järjestelmän puutteita ja kehittämistarpeita.

Suomessa keskustelu yritysten yhteiskunta- ja ihmisoikeusvastuusta on aktivoitunut samalla kun suomalaisten suuryritysten toiminta maailmalla on joutunut yhä kriittisemmän tarkastelun kohteeksi. Viitekehys ja sen toimeenpanoa ohjaavat periaatteet koskevat kaikkia valtioita sekä kaikkia liikeyrityksiä, riippumatta niiden koosta, sektorista, sijainnista, omistussuhteista ja rakenteesta. Yritysten velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia on myös olemassa erillään valtioiden kyvystä tai halusta täyttää omat ihmisoikeusvelvoitteensa, sekä erillään ja yli kansallisten lakien noudattamisesta.

Viitekehys ja periaatteet eivät luo uusia velvoitteita kansainvälisen oikeuden saralla, vaan niissä tarkastellaan olemassa olevien normien merkitystä, pyrkien kokoamaan ne yhteen sekä tunnistamaan nykyisen järjestelmän puutteita ja kehittämistarpeita.

Yrityksiä ja ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n viitekehys perustuu kolmelle periaatteelle: Ensimmäinen periaate on valtion velvollisuus suojella ihmisiä kolmansien osapuolten, myös yritysten, aiheuttamilta ihmisoikeusloukkauksilta tarvittavan politiikan, sääntelyn ja oikeustoimien avulla. Toinen periaate on yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia. Tähän vastuuseen liittyy asianmukaisen huolellisuuden tai huolellisuusvelvoitteen noudattaminen, jotta yritys voi välttää toimintansa kielteiset ihmisoikeusvaikutukset ja -loukkaukset sekä ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin mahdollisten loukkausten sattuessa. Kyseessä on yrityksen ihmisoikeusvaikutusten arviointiprosessi, johon kuuluu sekä julkilausuttu sitoumus kunnioittaa ihmisoikeuksia, että ihmisoikeusvaikutusten arviointi, integroiminen, seuranta ja niistä tiedottaminen. Viitekehyksen kolmas periaate koskee valtioiden velvollisuutta varmistaa, että yritystoimintaan liittyvien ihmisoikeusloukkausten uhreilla on pääsy tehokkaiden oikaisukeinojen piiriin. Oikaisukeinojen tulee muodostaa laaja ja monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluvat sekä oikeudelliset ja ei-oikeudelliset oikaisu- ja muutoksenhakukeinot, että ei-valtiolliset sovittelumekanismit.

Viitekehyksen keskeiset kiistakysymykset

Yrityksiä ja ihmisoikeuksia käsittelevä viitekehys ja sen toimeenpanoa ohjaavat periaatteet ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Yleisesti ottaen Ruggien toimintaa on kiitelty siitä, että yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeva YK-prosessi saatiin liikkeelle vuosien kiistelyn jälkeen. Erityisesti yritykset, sijoittajat ja kansainvälistä kauppaa edistävät organisaatiot ovat suhtautuneet Ruggien laatimiin periaatteisiin myönteisesti. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt eivät kuitenkaan ole olleet ohjeistuksiin yhtä tyytyväisiä. Kriitikoiden mukaan periaatteet nauttivat yritysten laajaa tukea nimenomaan siksi, että ne vaativat yrityksiltä vain vähän merkityksellistä toimintaa. Heidän mielestään viitekehyksellä ja sen toimeenpanoa ohjaavilla periaatteilla käytännössä vain vahvistettiin vallitseva tilanne, jossa yrityksiä rohkaistaan, mutta niitä ei velvoiteta kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

  • YK:n kansainvälistä liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeva viitekehys

  • YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 16. kesäkuuta 2011 YK:n pääsihteerin ihmisoikeuksien ja liiketoiminnan erityisedustajan John Ruggien laatiman kansainvälistä liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevän viitekehyksen toimeenpanemiseksi laaditut ohjaavat periaatteet. Vuonna 2008 laadittu viitekehys ja periaatteet sen toimeenpanemiseksi kokoavat yhteen yritysten ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät kansainväliset normit ja käytännöt. 30. syyskuuta 2011 ihmisoikeusneuvosto asetti työryhmän edistämään viitekehyksen toimeenpanoa.

Yritysten ja ihmisoikeuskysymysten parissa työskentelevien osapuolten välillä vallitsee myös edelleen erimielisyyksiä tietyistä aiheista. Esimerkiksi kysymys valtioiden ylikansallisesta toimivallasta ja siitä, tuleeko monikansallisten yritysten emomaiden estää yritysten ihmisoikeusloukkaukset niiden toiminnan isäntämaissa, on vielä ratkaisematta. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia käsittelevän viitekehyksen ensimmäisen pilarin mukaan valtioiden tulee selkeästi ilmaista odotuksensa siitä, että kaikkien valtiota kotipaikkanaan pitävien yritysten oletetaan kunnioittavan ihmisoikeuksia, mutta valtiolla ei kuitenkaan nykyisen kansainvälisen lainsäädännön perusteella olisi velvollisuutta säädellä kyseistä valtiota kotipaikkanaan pitävän yrityksen ulkomailla tapahtuvaa toimintaa.

Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälinen keskusliitto (FIDH), Amnesty International ja useat muut kansalaisjärjestöt kiistävät tämän YK:n viitekehykseen ja sen toimeenpanoa ohjaaviin periaatteisiin kirjatun suppean käsityksen valtioiden ylikansallisesta toimivallasta. Järjestöjen mukaan ainoa rajoite tälle on, että valtio ei saata loukata toisten valtioiden mahdollisuutta täyttää ihmisoikeusvelvoitettaan. Järjestöjen mukaan ihmisoikeuksien toteutuminen nimenomaan velvoittaa valtioita ryhtymään toimenpiteisiin yritysten ihmisoikeusloukkausten kohdalla aina kun niillä on siihen poliittiset ja lailliset mahdollisuudet YK:n peruskirjan ja sovellettavan kansainvälisen lainsäädännön puitteissa. Kansainvälisellä tasolla onkin havaittavissa kasvavaa kannatusta emomaiden lainkäyttövallan laajemmalle tulkinnalle sääntelyn edistämiseksi.

Janna Kyllästinen
Kirjoittaja on Ihmisoikeusraportin toimitussihteeri.